Helsingin Kalasatamaan rakentui uusi asuinalue 2016. Korttelitalo rakennettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen 2016 valmistuneen vaiheen lisäksi tontille on tarkoitus rakentaa peruskoululle laajennus vuosina 2019-2020, johon tulevat kaikki luokat kolmannesta yhdeksänteen asti. Kalasataman Korttelitalossa toimii päiväkoti, ja syksyllä sinne asettuu kaksi ensimmäistä luokkaa. Silloin tiloja on mahdollisuus vuokrata alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen toimintaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Kalasataman korttelitalosta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit Oy. Kilpailu käsitti rakennushankkeen molemmat vaiheet. Hankkeen projektiarkkitehti Edit Bajsz kertoo, että toisen vaiheen suunnitelmia ei ole viety eteenpäin ensimmäisen vaiheen tarveselvitysvaiheen jälkeen.
Pääurakoitsijana toiminut Arkta Rakennuskultti Oy vastasi myös pohjarakennustöistä. Läheisestä merenrannasta huolimatta lähes koko rakennus voitiin perustaa maanvaraisesti. Vain merenpuoleinen osuus paalutettiin.
Rakennuksen runko ja ulkoseinät ovat betonielementtiä. Välipohjien 300 millimetrin paksuiset teräsbetoniholvirakenteet tehtiin paikallavaluna. Liikuntasalin katto toteutettiin 500 millimetrin paksuisilla ontelolaattaelementeillä.
Julkisivussa 12 eri väriä
Julkisivu koostuu sementtikuitulevyistä, joissa on 12:ta eri väriä. Levyjen asennus oli Rakennuskultin vastaavan mestarin Pekka Pulkkisen mukaan erittäin mittatarkkaa työtä. Siihen toivat oman haasteensa liikuntasalin eri tasoihin sijoitetut ikkunat.
–Sementtikuitulevyt oli valmiiksi mitoitettu 300:n, 600:n, 900:n ja 1200 millimetrin soiroiksi, jotka sovitettiin paikoilleen arkkitehdin suunnitelman mukaisesti. Myös levyjen kiinnitysruuvit oli valittu levyjen värimaailman mukaisiksi, jolloin ne eivät erotu levyjen pinnasta, Pulkkinen sanoo.
Rakennuksen vesikattoa Pulkkinen luonnehtii mielenkiintoiseksi. Muodoltaan aaltomainen ja porrastettu vesikatto on noin 700 puuristikon varassa, joista kovinkaan moni ei ole keskenään samanlainen. Pulkkinen antaa tunnustusta suunnittelijoille, sillä hänen mukaansa katon asentamisessa ei juuri tarvinnut tehdä virityksiä paikan päällä. Peltikatteen näköinen katemateriaali on itseasiassa pinnoitettu huopakate.
Ei alakattoja – talotekniikka näkyvissä
Erikoispiirre sisätiloissa on se, ettei alakattoja ole juuri muualla kuin märkätiloissa. Kaikki ilmanvaihtokanavat, vesi- ja viemäriputket sekä sähköjohdot sisäpuolella katoissa on jätetty näkyviin. Arkkitehti Edit Bajszin mukaan näin halutaan näyttää lapsille, mistä rakennus koostuu.
–Raitis ilmakin tulee jostakin.
Vastaava mestari Pekka Pulkkinen pitää talotekniikan asennusta haastavana, kun sitä eivät alakatot tavalliseen tapaan peitä. Läpimenojen piti olla siistejä, ja sähköjohtoarinoilla johdot kulkevat ojennuksessa. Erikoispiirre sisätiloissa on se, ettei alakattoja ole juuri muualla kuin märkätiloissa. Kaikki ilmanvaihtokanavat, vesi- ja viemäriputket sekä sähköjohdot sisäpuolella katoissa on jätetty näkyviin. Arkkitehti Edit Bajszin mukaan näin halutaan näyttää lapsille, mistä rakennus koostuu.
Asennustapa aiheutti tavallaan käänteisen työjärjestyksen, sillä nyt äänieristelevyt kiinnitettiin kattoon ennen tekniikan asennusta, kun tavallisesti äänieristys asennetaan välikattoon. Tilakeskuskusen Pylväs arvioi, että puuttuvan alakattorakenteen rakentamisvaiheessa saatu säästö tulee takaisin näiden pintojen ylläpitosiivouksessa. Tosin näiden yläpölypintojen siivous on hänestä hyvä asia, sillä tavallisesti näihin ei juuri kosketa sen jälkeen, kun pölymittauksessa on annettu lupa laittaa alakatto kiinni.
Kosteudenhallinta avainasemassa
Ilmanvaihdon konehuoneessa rakennuksen toisessa kerroksessa on suuret ikkunat käytävälle. Tämäkin on osa opetusta, kun ilmanvaihdon tuotannon pääsee itse näkemään. Päävastuu kosteudenhallinnasta oli pääurakoitsijalla, jonka tuli nimetä kohteeseen kosteusvastaava. Kosteudenhallinnan toteutumista ja onnistumista seurattiin koko hankkeen ajan erillisissä seurantapalavereissa sekä lisäksi työmaakokouksien yhteydessä, Hyypiä sanoo.
Hyypiän mukaan rakennuksen sijainti merenrannan tuntumassa tuo mukanaan omia haasteita kosteudenhallintaan niin toteutuksen kuin myös lopputilan osalta. Sade tulee tuulen mukana usein vaakasuorassa, minkä vuoksi muun muassa talon julkisivun sementtikuitulevyn ja ilmaraon takana on vielä erillinen sadetakkipellitys.
Lisää aiheesta
Kuvia kohteesta Kalasatama School and Day Care / JKMM Architects
Projektiuutiset 2/2016